Nyt olen asunut Kuopiossa yhtäjaksoisesti jo parikymmentä vuotta. Ennen Kuopioon juurtumista olen kiertänyt eri paikkakunnilla ja aina välillä palannut Kuopioon. Lähtemisiä ja palaamisia on kertynyt aika monia.
Vuosien varrella Kuopio on näyttäytynyt eri tavalla. Nuoren pojan silmissä välittyi synnyinkaupunkia isomman kaupungin kiehtova elämänmeno. Kajaani oli pieni kaupunki Kuopion rinnalla. Lukiovuosina koin Kuopion virkeänä kulttuurikaupunkina. Myös kaupungin perinteikkäät jalkapalloseurat olivat vahvasti kuvassa mukana.
Tähän väliin tuli lähes kymmenen vuoden tauko. Kun opiskeluvuosien jälkeen palasin Kuopioon, kaupunki tuntui tutulta, mutta myös jotenkin uudelta. Silloin välittyi tekemisen meininki: kaupunki vahvisti asemaansa Savon veturina ja valtakunnallisestikin. Kuopio oli myös terveys- ja ympäristöosaamisestaan tunnettu korkeakoulukaupunki.
Kuopiossa arvostan erityisesti luonnon läheisyyttä, lyhyitä välimatkoja, mutkatonta ja välitöntä ilmapiiriä. Todellakin, täällä on kaikkea mitä tarvitsen ja hyvät puitteet, joista saa laatua elämään.
Kuopio elää perinteistään. Lähtemättömästi on jäänyt mieleen Esa Pakarisen tulkitsema ajankuva ”Kuopion torilla” jo viidenkymmenen vuoden takaa. Se välittää ajankuvaa ja tunnelmaa 60-luvun lopun Kuopiosta, jotain sellaista mitä olen itsekin kokenut vuosia myöhemmin.
Ennen tämän blogin kirjoittamista hain YouTubesta Kuopio-aiheisia biisejä. Muutama löytyi: Juice Leskisen Kuopio tanssii ja soi, Kauko Röyhkän Kuopio. Yhä useammin tuli vastaan juuri Pakarisen ”Kuopio torilla” eri versioina. Totta on, että onhan se hieman huvittava, mutta jotenkin niin aito. Millainen mahtaisi olla Kuopion torin päivitetty kuvaus, ja onkohan sellaista tehty?
- Syntynyt Kajaanissa
- Asunut Kuopiossa useita kertoja, nyt lähes 20 vuotta yhtäjaksoisesti
- Harrastuksina musiikki, kirjallisuus, elokuvat, kuvataiteet ja kuntoliikunta
- Viestintäpäällikkö, Itä-Suomen yliopisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti